"Hei

Kiitos viestistä.

Tilanteessa on ongelmallisinta se, etteivät lapsen vanhemmat tahdo keskustella koko
asiasta, koska he eivät omasta mielestään toimi mitenkään väärin lastaan kohtaan. Sen
sijaan ulkopuolisen on helppoa huomata, kuinka ikävä lapsilla on tätä ihmistä, jota heitä
on kielletty tapaamasta eli käytännössä kaikki yhteydenpito estetään; hankittu on
salaiset numerot, osoitetiedot, kerrottu valheita tuttaville jne. henkilöstä, josta
lapset pitävät suunnattomasti. Jos lapset on tällaisin keinoin Suomen lain mukaan
mahdollista aivopestä ja aiheuttaa heille siten kehityksellisiä ongelmia, jopa traumoja,
olisiko lakeja pyrittävä mahdollisimman nopeasti muuttamaan. Psykologina en voi ymmärtää,
että järjestötasolla on päästetty tilanne ns. riistäytymään käsistä.

Toinen asia, mistä on ollut puhetta, on sosiaalityöntekijöiden ammattitaidottomuus, eli
käytännössä kuka vain voi määrätä lapsen esim. laitoshoitoon ja erottaa tämän omasta
vanhemmasta. Eikä tähän puutu kukaan. Tästä oli jonkin aikaa lehdistössä kirjoituksia.
Olen huolissani lasten oikeuksien puolesta maassamme, ei pieneltä lapselta voi odottaa,
että hän itse ottaisi yhteyttä viranomaisiin tai tahoihin, joiden kautta voisi saada
tilanteeseensa tukea. Surettaa, monia isovanhempia, sukulaisia, tuttavia, joilta on
kielletty ilo viettää aikaa rakkaimpiensa kanssa. Vain siksi, että joku narsistisesti
häiriintynyt vanhempi tapaamiset perusteluitta estää."