Tervetuloa foorumiin kirjoittelemaan. Itselläni ei ole kokemusta kuvaamasi kaltaisesta tilanteesta, mutta henkilökohtaisesti en hyväksyisi sitä, jos puolisoni lähtisi sen vuoksi vieraisiin, jos ei sukupuolielämä toimi. Oletko varma, ettei kumppanisi esittänyt huumorilla tuota vieraisiin menon mahdollisuutta? Lähtökohtaisesti tärkeä aihe, toivottavasti saat vastauksia niiltä, joilla on omakohtaista kokemusta aiheesta.

Hei,
onko teillä kokemusta siitä, miten ratkoa erilaisia seksuaalisia tarpeita pitkässä suhteessa AS-puolison kanssa?

Meillä on takana yhteistä taivalta kymmenisen vuotta ja lapset. Itse olen NT, ja minulla on aika vahva libido. Mies oli hyvin kiinnostunut seksistä suhteemme alussa, sekä minun kanssani että yleensäkin ilmiönä. Sitten kiinnostus lakkasi konkreettiseen seksiin minun kanssani käytännössä kokonaan. Pornoa ja masturbaatiota harrastaa vielä jonkun verran. Lasten syntymän jälkeen meillä on ollut seksiä muutamia kertoja vuodessa, mutta koen, että nekin enemmän minun vaatimuksestani. Nyttemmin olen lakannut vaatimasta, koska se ei tunnu hyvältä.

Pystymme kyllä puhumaan asiasta ja olemme aina pystyneet. Hän on rakastava ja empaattinen kumppani (noh, omalla tavallaan tietysti) Ongelma on se, ettei hänellä ole hajuakaan, miksi seksiä ei ole. Hän haluaisi haluta ja haluaisi, että minä saisin kaipaamaani seksuaalista läheisyyttä ja tyydytystä. Hän on pahoillaan, ettei pysty minulle sellaista tarjoamaan. Olemme yrittäneet pariterapiaakin pariin otteeseen, mutta terapeutin kanssa hänellä ei syystä tai toisesta ole natsannut - ja terapeutin käsitys aspergerista on ollut puutteellinen. Minulle on vaikea ymmärtää, mistä tämä kaikki johtuu ja miksi minua ei haluta.

Olen lukenut aiheesta paljon, ja alkanut miettiä että mitään syvällistä syytähän ei välttämättä ole, siis sellaista joka koskisi suhdettamme. Voi vain olla että työelämä/lapsiperhearki on ylipäätään puolisolleni jo aika kova suoritus, eikä tilaa muille asioille ole. En tiedä.

Turhauttavaa on se, että itse koen olevani parhaassa seksuaalisessa iässä (38-v). Haluaisin seksiä, haluaisin kokeilla ja löytää kaikenlaista uutta. Tuntuu, että parhaat vuoteni ovat menneet hukkaan selibaatissa. Mieheni on avoin erilaisille ratkaisuille ja on jo pariin kertana kehottanut minua hankkimaan rakastajan. Se ei vain ole niin helppoa, asumme maalla pienessä kylässä kaukana kaikesta. Mistä sellaisen rakastajan löydän? Kuka alkaa naimisissa olevan kanssa ja suostuu siihen, että suhde ei etene? En missään nimessä taas itse halua olla kenenkään kanssa niin, että asiana liittyy salailua ja pettämistä. Lisäksi en ole ollenkaan varma, olisko sivusuhteilu turvallista emotionaalisesti minulle ja perheellemme.