mielestäni on huumorintajuisuus eli kyky osata nauraa itselleen. Se taito puuttuu monelta "nentiltä".

Jatketaan samaan malliin. :D

ps.aina ei tarvitse olla pipo tiukalla, jos koskaan, hieman eri asia on vetää huumoria esim. sellaisesta, jos joku on sairastunut niin vakavasti fyysisesti vaikkapa aivosyöpään tai johonkin neurologiseen parantumattomaan tai vaikeasti parannettavissa olevaan sairauteen (vakava aivohalvaus, Als, Ms-tauti, Parkinson tms.) noistakin toki voi heittää läppää, kuten kirurgienoni aikoinaan, koska se nähtävästi toimi hänellä puolustusmekanismina, jottei jokin tietty tilanne olisi tuntunut liian raskaalta jollain tietyllä hetkellä

Yritin siis em. kertoa, ettei autismi ole niitä kaikkein vakavimpia neurologisia sairauksia/häiriötiloja/oireyhtymiä, joita on olemassa. Ja vaikka jonkun mielestä olisikin liitännäisineen, voi aina yrittää edes pikkuriikkisen nostaa esiin noista ikävimmistäkin asioista jotain humoristista. Tähän vielä lisään, ettei minua itseäni kovinkaan paljoa ole vuosien mittaan naurattanut monikaan tilanne, mihin olen joutunut, mutta silti halusin tuoda esille tämänkinlaisen tavan yrittää suhtautua tilanteeseen kuin tilanteeseen.