Olen tehnyt jo jonkin verran alustavaa työtä opaskoirien kouluttamisesta jatkossa myös autisminkirjolaisten käyttöön. Itse en pärjää ilman koiraani juuri missään. Siksi olenkin ottanut sen mukaani terveyskeskukseen, Laakson endoskopiayksikköön sekä Haartmanin sairaalaan. Olen kertonut, kuinka tärkeitä koirat autsiminkirjolaisille voivat olla; ne luovat turvallisuudentunnetta, lähes kaikki ihmiset pitävät niistä, jolloin autistisen henkilön ja sairaalan työntekijän tai muiden potilaiden välille voi syntyä kontaktia; koira toimii ns. "välikätenä". Kuinka turvattomaksi autistinen yksinäinen henkilö voi itsensä kokea tilanteissa, joissa kukaan ei ymmärrä hänen ajatusmaailmaansa? Sokeilla on opaskoirat, miksei sellaisia voisi/saisi olla myös sosiaalisesti sokeilla? Koira on paras tulkki tilanteissa, joissa vastavuoroinen kommunikaatio ei muuten toimi tarkoituksenmukaisesti.

Jos joku on kiinnostunut viemään asiaa eteenpäin, olisi tosi hieno juttu. Omalta osaltani voisin osallistua koirien kouluttamiseen autistien tarpeisiin soveltuviksi. Kokemusta löytyy vuosikymmenten ajalta koirien kanssa työskentelystä palveluskoirakokeita myöten.